DIGOXIN injektioneste, liuos 0,25 mg/ml

Lataa äänitiedostona, MP3 (5,2 mt, 07.07.2016 13:53:45)

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle

Digoxin 0,25 mg/ml injektioneste, liuos
digoksiini

Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja.

  • Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.
  • Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin, hoitohenkilökunnan tai apteekkihenkilökunnan puoleen.
  • Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa haittaa muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.
  • Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin tai hoitohenkilökunnan puoleen. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.

Tässä pakkausselosteessa kerrotaan:

  1. Mitä Digoxin on ja mihin sitä käytetään
  2. Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Digoxin‑valmistetta
  3. Miten Digoxin‑valmistetta käytetään
  4. Mahdolliset haittavaikutukset
  5. Digoxin‑valmisteen säilyttäminen
  6. Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

1. Mitä Digoxin on ja mihin sitä käytetään

Digoxin-valmisteen sisältämä digoksiini kuuluu ns. sydänglykosidien lääkeryhmään. Sitä käytetään rytmihäiriöiden ja sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Rytmihäiriöllä tarkoitetaan sydämen sykkeen epäsäännöllisyyttä, joka aiheuttaa sydämenlyöntien väliinjäämistä, sykkeen epäsäännöllisyyttä tai liian nopeaa tai hidasta syketiheyttä. Digoxin korjaa epäsäännöllisen sykkeen normaaliin rytmiin ja vahvistaa sykettä, minkä takia se on hyödyllistä sydämen vajaatoiminnan hoidossa.

2. Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Digoxin‑valmistetta

Älä käytä Digoxin‑valmistetta, jos

  • sinulla on ajoittainen, täydellinen sydänkatkos tai toisen asteen eteis-kammiokatkos, etenkin, jos sinulla on ollut ns. Adams–Stokesin kohtauksia (äkillinen, lyhytaikainen tajuttomuus, joka johtuu sydämen sykkeen äkillisestä muutoksesta)
  • sinulla on rytmihäiriöitä, jotka johtuvat digoksiinimyrkytyksestä
  • sinulla on sydämen eteisten ja kammioiden välisten impulssien johtumishäiriö (esim. Wolff–Parkinson–Whiten oireyhtymä)
  • sinulla on tai on ollut kammiotakykardia tai -värinä (sydämen kammioperäisiä rytmihäiriöitä)
  • sinulla on sydänlihassairaus nimeltään hypertrofinen kardiomyopatia
  • olet allerginen digoksiinille, muille sydänglykosideille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle (lueteltu kohdassa 6).

Varoitukset ja varotoimet
Keskustele lääkärin tai hoitohenkilökunnan kanssa ennen kuin käytät Digoxin‑valmistetta

  • jos sinulla on sairaan sinuksen oireyhtymä eikä sinulla ole sydämentahdistinta
  • jos sinulla on sydänlihastulehdus
  • jos sinulla on sydänpussin tulehdus (perikardiitti)
  • jos käytät diureetteja (lääkkeitä, jotka edistävät virtsantuotantoa ja vähentävät elimistöön kertynyttä nestettä) ja mahdollisesti samanaikaisesti ACE:n estäjiä (käytetään pääasiassa kohonneen verenpaineen hoitoon)
  • jos olet käyttänyt sydänglykosideja edeltävien kahden viikon aikana
  • jos sinulla on vaikea keuhkosairaus (sillä sydänlihaksen herkkyys sydänglykosideille saattaa olla suurentunut)
  • jos veresi kaliumpitoisuus on joskus ollut pieni, magnesiumpitoisuus poikkeuksellisen pieni tai kalsiumpitoisuus suurentunut
  • jos sinulla on kilpirauhassairaus (kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai liikatoiminta), sillä Digoxin-annostasi on ehkä muutettava
  • jos sinulla on imeytymishäiriö suolistossa (mineraalit eivät imeydy ruuasta kunnolla) tai jos sinulle on tehty ruuansulatuskanavan leikkaus.

Digoksiinin liian suuri pitoisuus elimistössä voi aiheuttaa erityyppisiä rytmihäiriöitä, joista osa saattaa muistuttaa rytmihäiriöitä, joihin lääke on määrätty.

Jos sinulla on eteis-kammiokatkos (johtuminen sydämen eteisten ja kammioiden välillä on häiriintynyt) ja käytät Digoxin-valmistetta, katkos saattaa pahentua äkillisesti. Jos sinulla on eteis‑kammiokatkos ja käytät Digoxin-valmistetta, ota heti yhteys lääkäriin, jos sinulla on yksi tai useampi seuraavista oireista: pyörtyminen, lyhytaikainen tajunnan menetys, huimausta tai pyörrytystä, väsymystä, hengenahdistusta, rintakipua, epäsäännöllistä sykettä tai sekavuutta.

Digoxin voi hidastaa sydämen sykettä joissain tapauksissa (sinus-eteiskatkos eli sairas sinus ‑oireyhtymä). Joskus tämä aiheuttaa väsymystä, heikotusta ja huimausta, ja jos syke on hyvin hidas, pyörtymisen.

Jos sinulla on munuaisten toimintahäiriö (esim. iäkkäät potilaat ja munuaisten vajaatoimintapotilaat), sinulle määrätään pienempi annos.

  • Jos käytät samanaikaisesti diureetteja (”nesteenpoistolääkkeitä”), lääkäri voi määrätä pienemmän annoksen.
  • Jos sinulla on sydämen vajaatoiminta, johon liittyy sydänamyloidoosi (amyloidin kertyminen sydämeen), lääkäri saattaa määrätä jonkin toisen hoidon.

Varovaisuutta on noudatettava, jos käytät muita lääkkeitä samanaikaisesti Digoxin-valmisteen kanssa, sillä tämä saattaa suurentaa digoksiinin liian voimakkaan vaikutuksen ja digoksiinimyrkytyksen riskiä (ks. kohta Muut lääkevalmisteet ja Digoxin).

Jos käytät diureetteja ja mahdollisesti ACE:n estäjää, älä lopeta Digoxin-valmisteen käyttöä keskustelematta lääkärin kanssa.

Jos käytät Digoxin-valmistetta, lääkäri saattaa määrätä säännöllisesti verikokeita, joilla tutkitaan seerumin elektrolyyttiarvot ja munuaisten toiminta. Veren digoksiinipitoisuuden määrittäminen saattaa olla hyödyllistä, jos sinulla on munuaisten toimintahäiriö.

Jos sinulle tehdään EKG-tutkimus (sydänsähkökäyrä), kerro tutkimuksen suorittajalle, että käytät Digoxin-valmistetta, sillä lääke voi vaikuttaa tuloksiin.

Jos käytät entuudestaan muita lääkkeitä, lue myös kohta Muut lääkevalmisteet ja Digoxin.

Keskustele lääkärin kanssa, jos jokin edellä mainituista varoituksista koskee tai on aiemmin koskenut sinua.

Muut lääkevalmisteet ja Digoxin
Kerro lääkärille tai hoitohenkilökunnalle, jos parhaillaan käytät tai olet äskettäin käyttänyt tai saatat käyttää muita lääkkeitä. Useiden lääkkeiden samanaikaisella käytöllä voi joskus olla haitallisia vaikutuksia tai epätoivottuja yhteisvaikutuksia. Kerro lääkärille, jos käytät muita lääkkeitä.

Veren kaliumpitoisuutta pienentävät lääkkeet voivat lisätä herkkyyttä Digoxin-valmisteelle.
Tällaisia lääkkeitä ovat mm.

  • diureetit (eli nesteenpoistolääkkeet)
  • litiumsuolat (masennuslääkkeitä)
  • suun kautta otettavat tai pistoksina annettavat kortisonivalmisteet
  • karbenoksoloni (mahalaukun limakalvoa vahvistava valmiste).

Seuraavat lääkkeet suurentavat digoksiinipitoisuutta veressä, mikä voi suurentaa digoksiinimyrkytyksen riskiä:

  • tietyt sydämeen vaikuttavat valmisteet: amiodaroni, flekainidi, pratsosiini, propafenoni ja kinidiini
  • tietyt antibiootit: erytromysiini, klaritromysiini, tetrasykliini, gentamisiini ja trimetopriimi
  • itrakonatsoli (sienilääke)
  • spironolaktoni (virtsantuotantoa lisäävä lääke)
  • alpratsolaami (rauhoittava lääke, jota saatetaan käyttää ahdistuneisuuden hoitoon)
  • indometasiini (tulehduskipulääke)
  • kiniini (saatetaan käyttää malarian ehkäisyyn)
  • propanteliini (lihaskouristusten ehkäisyyn)
  • nefatsodoni (masennuslääke)
  • atorvastatiini (veren kolesterolipitoisuutta alentava lääke)
  • siklosporiini (immuunijärjestelmää lamaava lääke, jota käytetään usein elinsiirteiden hyljinnän estoon)
  • epoprostenoli (keuhkovaltimoiden verenpainetaudin hoitoon)
  • tolvaptaani (matalien veren natriumarvojen hoitoon)
  • karvediloli (lievän, keskivaikean ja vaikean kongestiivisen sydämen vajaatoiminnan ja kohonneen verenpaineen hoitoon).

Seuraavat lääkkeet pienentävät digoksiinipitoisuutta veressä:

  • antasidit (mahan liikahappoisuuden hoitoon)
  • jotkin bulkkilaksatiivit (helpottavat ulostamista lisäämällä suolensisältöä)
  • kaoliini-pektiini (ripulin hoitoon)
  • akarboosi (tiettyjen diabetestyyppien hoitoon)
  • tietyt antibiootit: neomysiini, penisillamiini, rifampisiini
  • jotkin solunsalpaajat (syövän hoitoon)
  • metoklopramidi (pahoinvoinnin ja oksentelun hoitoon)
  • sulfasalatsiini (tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon)
  • adrenaliini (vaikeiden allergisten reaktioiden hoitoon)
  • salbutamoli (astman hoitoon)
  • kolestyramiini (veren kolesterolipitoisuutta alentava lääke)
  • fenytoiini (epilepsian hoitoon)
  • mäkikuisma (Hypericum perforatum, rohdosvalmiste masennuksen hoitoon).

Seuraavat sydänlääkkeet saattavat suurentaa digoksiinipitoisuutta veressä: verapamiili, felodipiini ja tiapamiili.

Seuraavat lääkkeet saattavat suurentaa veren digoksiinipitoisuutta joillakin potilailla: nifedipiini, diltiatseemi ja ACE:n estäjät (kohonneen verenpaineen ja kongestiivisen sydämen vajaatoiminnan hoitoon).

Jos sinulla on sydämen vajaatoiminta ja käytät sennosidejä (tietyntyyppisiä laksatiiveja) samanaikaisesti digoksiinin (Digoxin) kanssa, digoksiinimyrkytyksen riski saattaa olla kohtalaisesti suurentunut.

Jos käytät digoksiinia, kalsiumin anto laskimoon saattaa aiheuttaa vakavaa sydämen sykkeen epäsäännöllisyyttä.

Beetasalpaajat saattavat suurentaa sydämen johtumiskatkoksen riskiä tai aiheuttaa pulssin liiallista hidastumista.

Dronedaroni voi suurentaa merkittävästi digoksiinialtistusta ja hidaslyöntisyyden riskiä.

Raskaus, imetys ja hedelmällisyys
Digoxin-valmisteen vaikutuksesta hedelmällisyyteen ei ole tietoa.

Ei tiedetä, aiheuttaako Digoxin-valmiste synnynnäisiä kehityshäiriöitä, jos sitä käytetään raskauden aikana.

Tähän mennessä sikiöillä tai vastasyntyneillä ei ole havaittu merkittäviä haittavaikutuksia, kun äidin veren digoksiinipitoisuudet ovat pysyneet hoitoalueella. Lääkäri määrää tätä lääkettä kuitenkin varoen raskauden aikana.

Raskauden aikana Digoxin-annosta saatetaan joutua suurentamaan.

Äidille annetulla digoksiinilla (Digoxin) on hoidettu onnistuneesti sikiön poikkeuksellisen nopeaa sykettä ja kongestiivista sydämen vajaatoimintaa.

Sikiöhaittavaikutuksia on todettu äideillä, joilla digoksiinipitoisuus on myrkyllisellä tasolla.

Digoksiini (Digoxin) erittyy rintamaitoon hyvin pieninä määrinä. Näin ollen Digoxin-valmistetta voidaan käyttää imetyksen aikana.

Kysy lääkäriltä tai apteekista neuvoa ennen minkään lääkkeen käyttöä raskauden tai imetyksen aikana.

Ajaminen ja koneiden käyttö
Keskushermosto- ja näköhäiriöitä on raportoitu. Lääke voi heikentää kykyä kuljettaa moottoriajoneuvoa tai tehdä tarkkaa keskittymistä vaativia tehtäviä. On omalla vastuullasi arvioida, pystytkö näihin tehtäviin lääkehoidon aikana. Lääkkeen vaikutuksia ja haittavaikutuksia on kuvattu muissa kappaleissa. Lue koko pakkausseloste opastukseksesi. Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa, jos olet epävarma.

Digoxin sisältää etanolia ja natriumia
Digoxin 0,25 mg/ml injektioneste sisältää etanolia (alkoholia) 83 mg/ml ja natriumia 0,46 mikrog/ml. Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per ml eli se on olennaisesti natriumiton.

3. Miten Digoxin‑valmistetta käytetään

Digoxin on reseptilääke, jota on saatavilla injektionesteenä.

Käytä tätä lääkettä juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä, jos olet epävarma.

  • Lääkäri määrää säännöllisesti verikokeita Digoxin-hoidon aikana. Kokeiden avulla seurataan, miten elimistösi reagoi hoitoon.
  • Lääkäri muuttaa annostasi verikoetulosten ja hoitovasteen perusteella. Tämän vuoksi sinun on noudatettava tarkasti lääkärin määräämää hoitoa.
  • Lääkäri saattaa määrätä suuren aloitusannoksen, jotta sydänoireesi helpottaisivat nopeasti. Jos näin tehdään, vastettasi seurataan ennen jokaista uutta annosta. Lääkäri päättää, sopiiko tämä hoito sinulle.

LASKIMONSISÄINEN KÄYTTÖ
Lääkäri päättää, miten suuri Digoxin-annos on sopiva sinulle.

  • Annos riippuu siitä, mikä sydänsairaus sinulla on ja miten vakava se on.
  • Annos riippuu myös iästäsi, painostasi ja munuaistesi toiminnasta.
  • Annosta voidaan suurentaa tai pienentää hoitovasteestasi riippuen. Lääkäri seuraa, miten hyvin lääke vaikuttaa. Tähän saattaa liittyä veri- ja virtsakokeita.

Lääkkeen käyttäminen
Lääkettä otetaan yleensä kahdessa vaiheessa:

Vaihe 1 – latausannos
Latausannoksella digoksiinipitoisuus saadaan nopeasti oikealle tasolle. Voit joko

  • ottaa yhden suuren kerta-annoksen ja aloittaa sitten ylläpitoannosten ottamisen tai
  • ottaa pienemmän annoksen joka päivä viikon ajan ja aloittaa sitten ylläpitoannosten ottamisen.

Vaihe 2 – ylläpitoannos
Latausannoksen jälkeen alat ottaa paljon pienempää ylläpitoannosta. Ylläpitoannos otetaan joka päivä, kunnes lääkäri kehottaa sinua lopettamaan.

Laskimonsisäinen käyttö
Jokainen Digoxin-annos annetaan laskimoon hitaana infuusiona 10–20 (vähintään 5) minuutin aikana. Lääkärisi keskustelee kanssasi sinulle sopivimmasta hoitotavasta.

Aikuiset ja yli 10-vuotiaat lapset

  • latausannos
    • yleensä 0,5–1,0 mg
    • Latausannos annetaan jaettuna useampaan osa-annokseen. Aluksi annetaan noin puolet kokonaisannoksesta ja loput kokonaisannoksesta 4–8 tunnin välein.
  • ylläpitoannos
    • Lääkäri päättää tästä hoitovasteesi perusteella.
    • Annos on yleensä 0,125–0,25 mg vuorokaudessa.

Alle 10-vuotiaat lapset

  • latausannos
    • Annos määritellään lapsen painon perusteella.
    • Yleensä 0,020–0,035 mg/kg/24 tuntia.
    • Latausannos annetaan jaettuna useampaan osa-annokseen. Aluksi annetaan noin puolet kokonaisannoksesta ja loput kokonaisannoksesta 4–8 tunnin välein.
  • ylläpitoannos
    • Lääkäri päättää tästä lapsen hoitovasteen perusteella.
    • Annos on yleensä 1/5 tai 1/4 latausannoksesta vuorokaudessa.

Lääkäri kertoo, kuinka kauan Digoxin-hoitoa jatketaan. Älä lopeta hoitoa ennenaikaisesti. Jos sinusta tuntuu, että Digoxin-valmisteen vaikutus on liian voimakas tai liian heikko, kerro asiasta lääkärille.

Jos käytät enemmän Digoxin‑valmistetta kuin sinun pitäisi
Jos olet ottanut liian suuren lääkeannoksen tai vaikkapa lapsi on ottanut lääkettä vahingossa, ota aina yhteyttä lääkäriin, sairaalaan tai Myrkytystietokeskukseen (puh. 09 471 977) riskien arvioimiseksi ja lisäohjeiden saamiseksi.

Digoksiinin (Digoxin) myrkkyvaikutuksen pääasiallisia oireita ovat sydämen rytmihäiriöt ja ruuansulatuskanavan oireet, joita voi esiintyä jo ennen rytmihäiriöitä. Ruuansulatuskanavan oireita ovat mm. ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja oksentelu. Muita digoksiinin (Digoxin) myrkkyvaikutuksen oireita ovat mm. huimaus, väsymys, yleinen huonovointisuus ja erilaiset keskushermostohäiriöt, mukaan lukien näköhäiriöt (keltavihreänä näkeminen). Neurologisia oireita ja näköoireita saattaa esiintyä senkin jälkeen, kun muut myrkkyvaikutusoireet olisivat hävinneet. Kroonisen myrkkyvaikutuksen yhteydessä pääasiallisia oireita voivat olla muutkin kuin sydämeen liittyvät oireet, kuten heikotus ja yleinen huonovointisuus.

Jos unohdat käyttää Digoxin-valmistetta
Älä ota kaksinkertaista annosta korvataksesi unohtamasi kerta-annoksen.

Jos lopetat Digoxin-valmisteen käytön
Älä lopeta lääkehoitoa liian aikaisin kysymättä ensin neuvoa lääkäriltäsi.

Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen.

4. Mahdolliset haittavaikutukset

Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.

Liian suurella veren digoksiinipitoisuudella saattaa olla seuraavanlaisia vaikutuksia:

Yleiset (enintään 1 käyttäjällä 10:stä)

  • huimaus
  • näköhäiriöt (näön hämärtyminen tai keltavihreänä näkeminen)
  • sydämen rytmihäiriöt, sydänsähkökäyrän muutokset
  • pahoinvointi, oksentelu, ripuli
  • allergisia ihoreaktioita saattaa esiintyä (ihottuma, nokkosihottuma).

Melko harvinaiset (enintään 1 käyttäjällä 100:sta)

  • masentuneisuus.

Hyvin harvinaiset (enintään 1 käyttäjällä 10 000:sta)

  • verihiutalearvon pieneneminen (oireina mustelmataipumus ja nenäverenvuodot)
  • ruokahaluttomuus
  • psykoosi, apatia, sekavuus
  • päänsärky
  • poikkeava sydämen syketiheys
  • kova vatsakipu, joka johtuu suoliston verenkierron heikentymisestä, ja joka johtaa korjautumattomaan suolistovaurioon (iskemia ja kuolio)
  • rintojen suureneminen miehillä.
  • väsymys, yleinen huonovointisuus ja heikotus.

Digoksiinin anto laskimoon saattaa supistaa verisuonia, jolloin verenpaine voi nousta hetkellisesti ja aiheuttaa keuhkopöhön.

Haittavaikutuksista ilmoittaminen
Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Voit ilmoittaa haittavaikutuksista myös suoraan (ks. yhteystiedot alla). Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen turvallisuudesta.

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

5. Digoxin‑valmisteen säilyttäminen

Ei lasten ulottuville eikä näkyville.

Säilytä alle 25 ºC.

Liuos on käytettävä 12 tunnin kuluessa laimentamisesta.

Älä käytä tätä lääkettä pakkauksessa mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen. Viimeinen käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.

Avattu pakkaus on käytettävä heti ja mahdollinen käyttämättä jäänyt sisältö on hävitettävä.

Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien lääkkeiden hävittämisestä apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.

6. Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

Mitä Digoxin sisältää

  • Vaikuttava aine on digoksiini, jota on 0,25 mg yhdessä millilitrassa injektionestettä.
  • Muut aineet ovat propyleeniglykoli (E 1520), etanoli (96 %), natriumhydroksidi (pH:n säätämiseksi) ja injektionesteisiin käytettävä vesi.

Lääkevalmisteen kuvaus ja pakkauskoko
Valmiste on kirkas liuos. Ampulleissa on kaksi värirengasta; ylempi on punainen ja alempi tummansininen.

Pakkauskoko: 25 x 1 ml

Myyntiluvan haltija ja valmistaja

Myyntiluvan haltija
Orion Oyj
Orionintie 1
02200 Espoo

Valmistaja
Orion Pharma
Orionintie 1
02200 Espoo

Tämä pakkausseloste on tarkistettu viimeksi

27.9.2017

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

NÄIN KÄYTÄT DIGOXIN 0,25 mg/ml INJEKTIONESTE, LIUOSTA

**********************************************************************************

Seuraavat tiedot on tarkoitettu vain hoitoalan ammattilaisille. Lisää tietoa valmisteesta löydät Digoxin 0,25 mg/ml injektioneste, liuoksen valmisteyhteenvedosta.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Digoxin-valmisteen laimentaminen:
Digoxin-injektionestettä voidaan antaa laimentamattomana tai laimentaa vähintään nelinkertaiseen määrään 0,9 % keittosuolaliuosta tai 5 % glukoosiliuosta. Nelinkertainen laimentimen määrä vastaa yhden 1 ml:n digoksiiniampullin lisäämistä 3 ml:aan injektionestettä. Jos laimenninta käytetään vähemmän kuin nelinkertainen määrä, digoksiini voi saostua.

Digoxin-injektionesteen tiedetään sopivan yhteen seuraavien infuusionesteiden kanssa laimennettuna suhteessa 1:250:

  • keittosuolaliuos, laskimonsisäinen infuusio, 0,9 % w/v
  • glukoosiliuos, laskimonsisäinen infuusio, 5 % w/v.

Suhde 1:250 saadaan esimerkiksi laimentamalla yksi 1 ml:n ampulli 250 ml:aan infuusionestettä.

Laimentaminen tulee suorittaa aseptisesti juuri ennen käyttöä. Mahdollinen käyttämättä jäänyt sisältö on hävitettävä.

Digoxin-injektionesteen antaminen:
Jokainen annos annetaan laskimonsisäisenä infuusiona 10–20 (vähintään 5) minuutin kuluessa.

Latausannos annetaan jaettuna useampaan osa-annokseen. Aluksi annetaan noin puolet kokonaisannoksesta ja loput kokonaisannoksesta 4–8 tunnin välein. Hoitovaste on arvioitava aina ennen uuden annoksen antamista.

Anto lihakseen aiheuttaa kipua ja siihen on yhdistetty lihasnekroosi. Tämä antoreitti ei ole suositeltava.

Nopea laskimonsisäisen injektion antaminen saattaa aiheuttaa vasokonstriktion seurauksena verenpaineen nousua ja/tai sepelvaltimovirtauksen heikentymistä. Hidas infuusionopeus on sen vuoksi tärkeää potilailla, joilla on verenpainetautiin liittyvä sydämen vajaatoiminta tai akuutti sydäninfarkti.

Yrityksen yhteystiedot:

ORION OYJ ORION PHARMA
Orionintie 1, PL 65
02101 Espoo

etunimi.sukunimi@orionpharma.com
www.orion.fi
010 4261
Tukkuliike: Oriola